Alsace Viinimatka 2010

Toinen päivä Colmarissa alkoi siis taas klo. 08.45 ja suhautimme bussilla aamupalalle vähän lähemmäs vuoristoa. Maisemat ovat kyllä kieltämättä hulppeat ja kuten olettaa saattaa aika kului valokuvia räpsiessä ja pikaisesti aamupalaa popsiessa ( pikainen siis johtuu räpsimishalusta )... :) Uskaltauduimme myös vähän maistelemaan rypäleitä viiniköynnöksistä, kenen lie viinimehuja siinä kasvoikaan ja totesimme, että rypäleet ovat huomattavasti kirpeämpiä kuin ne joita olemme tottuneet syömään kotona. Tässä alla vähän kuvia tuolta ihanalta taukopaikalta.





Aamupala-paikalta suuntasimme tuttuun pikkukylään Eguisheimiin, mutta tällä kertaa toiselle viinurille nimeltä Bruno Hertz. Perheyritys, joka on siirtynyt aina seuraavalle sukupolvelle ja kuvat eri vuosikymmeniltä heidän yläkerran huoneessaan olivat aivan ihania. Täällä saimme maistaa myös viittä eri viintä ja oli oikeastaan hyvä, että samoja viininvalmistumisen saloja ei käyty uudelleen vaan ote oli huomattavasti rennompaa kysymysten sinkoillessa esille ja naurunpyrähdysten kajahtaessa aika-ajoin ilmoille. Täällä viiniä tuotettiin vielä perinteiseen tapaan ja viinikellarista löytyikin yksi parinsadan vuoden vanha tynnyri joka oli vieläkin käytössä... aika hurjaa!



Tässä alla itse viinitilan omistaja Bruno Hetrz...



Brunon luota lähdimme (ostettujen viinilaatikoiden ja torilta ostettujen tuliaisten kanssa) vanhan linnan raunioille Haut-Koenigsbourg vuorelle ja saimme vajaan tunnin vapaata käyskentelyaikaa alueelle. Takaisin tullessa tarkoituksemme oli pysähtyä Ribeauvillen kylässä ruokailemaan, mutta kylässä sattui olemaan meneillään jonkinasteiset festivaalit jakoska se oli ihan tukossa ihmisistä ja ryhmämme alkoi olemaan jo melko nälkäinen (n. klo 14.30 ), päätimme ajaa suoraan takaisin Colmariin. Itseä vähän harmitti koska tällaiset juhlahuminat ovat kuin huumausainetta tällaiselle maailman matkaajalle, mutta ymmärsin täysin miksi visiitti jätettiin väliin, emme olisi koskaan saaneet ruokaa ajoissa tuosta kylästä.


Colmariin tultua heitimme turhat tavarat hotellille ja lähdimme metsästämään ruokapaikkaa. Olimme nähneet edellisenä iltana osan ryhmästä ruokailevan yhdessä kivassa ulkoilmaravintolassa ja päätimme suunnata sinne, siinä toivossa, että ruokaa vielä saisi... ( vähän sama tyyli kuin espanjassa siesta-aika ). Matkalla törmäsimme yhteen käsityöliikkeeseen, joka oli jo valitettavasti kiinni, mutta bongasin heidän näyteikkunastaan aivan ihanan, pienen pitsisen päivävarjon... tässä kuva alla!


Muutaman turistiloukun jälkeen pääsimme tuolle ravintolalle ja ummikkona istuimme pöytään. Äiti kerkesi huolestua jo tuhannen kertaa josko tarjoilija ei tulisikaan pöytään tuomaan menuja, mutta vakuuttelin, että näin on tapana ja niinhän ne sitten viimein myös tuotiin meidänkin pöytään...




Otimme listalta lohta ja hapankaalia... ( nii´in, tiedän, hapankaali ei välttämättä ole hyvä valinta tällaisilla sosiaalisilla matkoilla ), ja ruoan kanssa kyytipojaksi lasit Riesling valkoviiniä. Halusin ehdottomasti vielä jälkiruoat meille ja äitikin pääsi ensimmäistä kertaa maistamaan cremé brúlee:tä... Jami! Ja koko ateria kustansi n. 27 eur/hlö. Tämä ihana ruokapaikka löytyi De l´ancienne Douane aukiolta. ( vinkkinä )



Ruokailun jälkeen tarkoitus oli suunnata tuonne eilen iltana eksymällemme alueelle, myös kutsuttu pikku-venetsiaksi, ja ottaa muutama kuva. Eilen kun se kamera jäi kotiin. Matkalla sinne piipahdimme aivan ihanaa pieneen antiikki-kauppaan ja tässä sieltä sisältä yksi kuva... Jos jotain niin tätä kylää täytyy suositella anoppikokelaalle joka on hulluna vanhoihin tavaroihin :)


Tässä muutama kuva tuosta " Pikku-Venetsiasta". Kanavien rannoilla oli ihania pikku ravintoloita, jotka ei tietenkään kaikki olleet vielä auki... kellohan oli vasta n. 17.00, mutta illan myötä nyo kaikki pienet ulokkeet täyttyvät ravintoloista ja ihmisistä ja valoista jotka luovat romanttista tunnelmaa kaduille... ( huokaus, aivan ihana paikka ilallla )






Täältä kaarsimme muutaman turistikaupan kautta takaisin vanhan kaupunginosan aukiolle ja törmäsimme muutamaan tuttuun matkalaiseen ja lyöttäydyimme heidän seuraansa vielä yhdelle lasilliselle viiniä. Loppuilta vierähtikin sitten keskustellen viinilasien ääressä kaikesta mahdollisesta bambulangasta paikallispolitiikkaan. Majapaikkaan lähdimme tallustamaan n. 20.00.

Huomenna edessä onkin sitten jo viimeinen päivä täällä Colmarissa, mutta se tulee olemaan sitäkin tuhdimpi paketti.. aamulla viinitilalle tutustumaan, takaisin kaupungille muutamaksi tunniksi ja illalla paluu tuolle samaiselle viinitilalle jossa meille tarjotaan 4-ruokalajin juhlaillallinen, kaikki ruokalajit tarjoiltuna niille sopivien viinien kanssa. Tämä illallinen kustantaa 30 eur/hlö, mutta uskon että siitä tulee ikimuistoinen ilta! Tiistaina lähdemmekin sitten paluumatkalle jo ihanasti klo. 06.00 aamulla, joten loput tarinasta kirjoitan varmaan vasta kotosuomessa.. kun yhteydet taas toimivat :)

Nyt nukkumaan, koska huomenna on vielä yksi ihana päivä jäljellä tätä viinikylien loistoa! Hyvää yötä ja iso halaus kaikille rakkaille kotosuomessa!